Rauhaa ja rakkautta

Niin monesti oon halunnu kirjottaa tänne jotain vähän syvällisempää, ottaa kantaa asioihin, jotka on mulle tärkeitä. Yleensä mulla on paljon sanottavaa asioista, mutta ajatukset vaan pörrää mielessä kuin mehiläiset pesässään ja niiden jäsentäminen järkeväks tekstiks on todella vaikeeta. Lisäks päätin sillon joskus, kun ilmiö-kurssi loppu, että tästä blogista tulee sellanen positiivisuuden kehto. Sellanen blogi johon laitan ainoastaan kivoja kuvia ja positiivisia juttuja.

                         Viime aikoina positiivisten asioiden löytäminen elämästä on ollu kuitenkin aika vaikeeta, eikä mulla oo muutenkaa ollu erityisemmin energiaa tai motivaatioo laittaa tänne yhtään mitään...mietin asioita liikaa oman pääni sisällä enkä koskaan saa niitä ulos. Nyt mun on kuitenkin pakko opetella purkaan nitä asioita muuallakin kun vaan siellä omassa pienessä päässä ja ajattelin että ehkä voisin kokeilla kirjottaa tänne jotain järkevää...

                                 Joskus on todella vaikeeta olla ihminen, joka välittää ja ajattelee ihan liikaa. Tässä suorituskeskeisessä, kapitalistisessa ja syrjivässä yhteiskunnassa on vaikeeta olla ihminen, joka uskoo rauhaan ja rakkauteen; siihen että me kaikki ollaan arvokkaita yksilöitä ja jokaisella on oikeus olla just se oma ihana itsensä ja tulla rakastetuks just sellaisena. Toisaalta kadehdin ihmisiä, jotka pystyy oleen välittämättä joistain asioista, sulkeen kaiken ylimääräisen informaation pois ja keskittyyn omaan elämäänsä ja asioihin joihin voi oikeasti vaikuttaa. Haluan pelastaa maailman ja turhaudun kun en pystykään siihen yksin nyt ja heti. Poltan itseni loppuun murehtimalla koko maailman ongelmia, enkä pysty sulkemaan mieltäni kaikelta siltä tiedolta mikä tulvii sosiaalisesta mediasta ja uutisista. Tässä maailmassa on meneillään niin monta kriisiä ja ongelmaa. Välillä tekis vaan mieli kiljua kun ihmiset joilla olis oikeesti valtaa ja mahdollisuus muuttaa asioita, ei tunnu edes välittävän mitä helvettiä tällä maapallolla tapahtuu. Tunnen itseni petetyksi ja voimattomaksi, enkä pidä siitä tunteesta.

           Maailmassa on muitakin murheita ja kriisejä, kuin Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos, mutta se ei silti vähennä tän uusimman järkytyksenaiheen arvoa. Oon vieläkin niin shokissa tästä koko asiasta, etten meinaa löytää sanoja. Ahdistaa niin paljon että oksettaa ja itkettää. Mietin niitä kaikkia amerikkalaisia, jotka tulee kärsiin Trumpin arvojen takia. Mietin tän koko maailman ihmisiä ja sitä miten tää USA:n uusin presidentti tulee vaikuttaan vallitsevaan ilmapiiriin: toisten ihmisten arvostamiseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon. Mietin miten Trumpin valitseminen tulee vaikuttamaan ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Siinä missä Obama näytti esimerkkiä muille valtioille ja yritti saada amerikkalaiset tajuamaan mm. että ilmastonmuutos on ihan oikeasti ongelma, Trump tulee mitä luultavimmin kumoamaan kaikki Obaman edistykselliset saavutukset ja ajamaan maailmaa parhaansa mukaan taaksepäin. Lisäks kukaan ei todellisuudessa tiedä, mitä Trump aikoo, ja sehän se vasta jännää onkin ajatellen esimerkiks maailman politiikkaa.
            Kaiken tän järkytyksen ja ahdistuksen keskellä on kuitenkin ihana huomata, kuinka ihmiset on alkanu taistella entistä energisemmin maailman vääryyksiä vastaan. Jos Trumpin valitsemisesta voi seurata edes jotain hyvää, niin se on kapina. Kapina rasismia ja epätasa-arvoa vastaan. Asiat ei muutu paremmaks ilman taistelua, eikä niitä taistelijoita olis jos kaikki ihmiset vaan lopettais välittämisen. Vaikka asioista liikaa välittäminen voi viedä omat voimat ja aiheuttaa ahdistusta, niin toisaalta sen kaiken suuttumuksen epäoikeudenmukaisuutta kohtaan voi myös keskittää maailman muuttamiseen -yhdessä ja pala palalta. 

           Ainoa ajatus, joka pitää mut tällä hetkellä pinnalla, on ajatus siitä, että rakkaus tulee vielä voittaan tän kaiken paskan. Koska jos asia ei oo näin, niin tällä elämällä ei oo mitään tarkoitusta, eikä missään oo mitään järkeä. Joten jos näät jonkun asian olevan epäoikeudenmukainen, tee asialle jotain. Hyväksy ihmiset omina erityisinä itseinään ja muista rakastaa!♥

Stronger

Loma meni kivasti kotona akkuja ladatessa ja ystävien kanssa aikaa viettäen.

 Toisaalta olisin kaivannut vielä toista lomaviikkoa koska

 en edelleenkään tiedä miten toteutan kuvis diplomini (!!!!),

mutta olihan kouluunkin ihan kiva palata,

 varsinkin kun maanantai oli sellainen kuin oli.

 Sunnuntaina sain viestiä äikän opettajalta, että voisinko tulla maanantaina kertomaan ilmiö-oppimisesta brasilialaisille opettajille. Englanniksi. 

Siinä kohtaa menin ihan paniikkiin, koska olisin niin halunnu mennä mukaan, 

mutta mulla on puhekammo. 

Pelkästään puheen pitäminen äikän kurssilla suomeksi on mulle todella iso kynnys, 

mutta että vielä puhuisin enkuks ja mun todella henkilökohtaisesta ilmiön lopputyöstä!

Lopulta kuitenkin suostuin,en yhtään tiiä miten pystyin mutta jokatapauksessa siellä sitten seisoin äidinkielen luokan edessä maanantaina iltapäivällä.

Ehdin kyllä päiväm aikana jo moneen kertaan katua tätä päätöstäni,

 kunnes en sitten enää voinu perääntyä.

Aluks olin ihan paniikissa ja meinasin pyörtyä, sitten tuli mun vuoro, näytettiin mun lopputyö ja sitten opettaja kerto että oon aika ujo ja että oli tosi iso juttu että tulin puhumaan niille brasilialaisille.

Se oli oikeesti niin uskomatonta! Ne ymmärsi ihan välittömästi mun videon idean ja syvimmän olemuksen. Ne oli tosi ymmärtäväisiä,ystävällisiä ja ihania ihmisiä. Ne kehu mun työtä vaikka kuinka paljon, kyseli mistä sain idean ja miten lähdin sitä kehittämään.

Siinä sitten vaan höpötin englanniksi ja uskalsin jopa pikkuhiljaa olla oma itseni siinä tilanteessa.

Niillä opettajilla oli mukana sellanen uskomaton britti, 

joka ei osaa oikeestaan muita kieliä mutta ymmärtää ihan mitä tahansa kieltä! 

Siinä lopuks se sitten kysy multa että tiedänkö mä mun englannin osaamisen tasoa ja olin niin hämilläni että sitten se sano että mun enkku on tosi hyvä ja selkee!

Arvatkaa vaan kuinka hämmentyny olin.

Kun Liisa ja Mirjami oli vielä kertonu omista töistään, kaikki kiitteli meitä tosi paljon.

Yks mies kysy multa vielä että oonhan mä laittanu sen videon Youtubeen tai johonkin ja sitten kerroin että se on tääl mun blogissa ja annoin osotteen kun ne pyysi!

Toi oli taas sellanen tilanne, jossa ylitin itseni ihan toden teolla!

Kaiken sen positiivisen palautteen, kehumisen ja rohkaisun jälkeen olo oli niin paljon vahvempi 

ja ajattelin pitkästä aikaa kuinka ylpee oon itsestäni just nyt.

Melkein aloin itkeä jo siinä vaiheessa kun mun englannin taitoja kehuttiin.

Oon niin onnellinen että suostuin meneen niitten brasilialaisten eteen puhumaan, 

koska sain siitä niin paljon voimaa.

Sen jälkeen oon katsonu sen mun videon moneen kertaan kyynelien ja kylmien väreiden kera.

On se vaan niin onnistunu just siinä mitä halusin ja suuri kiitos kuuluu mun ystäville.

Kaiken lisäks pääsin Maa10-kurssista läpi ja oon niin onnellinen ja ylpee itsestäni koska se oli ihan älyttömän vaikee kurssi ja nyt mulla ei oo enää pitkää matikkaa, koska kirjotan sen lyhyenä!!!!

Nää kuvat ei nyt liity mitenkään asiaan, paitsi että on syksy ja tuikut on kauniita.

 Meil on nyt joka ilta palanu kynttilöitä koska on niin pimeetä ja musta on niin ihanaa käpertyy sohvalle kuuman glögi- tai kaakaomukin kanssa tuikkujen valossa, kun on vihdoin päässy koulusta pitkän päivän jälkeen. 

 

P.S. Tässä vielä linkki videoon ja mun fiiliksiin kun ilmiö loppui !:)

Under pressure

Huh! Paljon on tapahtunut ja mielessä myllertänyt mutta en oo saanu aikaseks kirjoittaa tänne. Ilmiökurssi on nyt ohi ja täältä puuttuu paljon tekstiä ja ajatuksia matkan varrelta,mutta ehkä en ala niitä enää tänne kirjoittelemaan...

Tänään oli ilmiön loppuhuipennus -Valtapäivä. Jännitin ihan kuollakseni tätä aamua. En olisi alunperin halunnut näyttää lopputyötäni,mutta jollain ihmeentavalla kaikki sai mut taivuteltua siihen kumminkin ja toisaalta nyt tuntuu hyvältä,jotenkin vapautuneelta. Onneksi mulla oli Heidi henkisenä tukena ja turvana ja tottakai myös Liisa ja Marika . Ahdistus videon näyttämisestä ruokalan suurella valkokankaalla johtui lopputyön henkilökohtaisuudesta, synkkyydestä,siitä että vielä kaiken lisäksi itsekin tanssin siinä.

Tää on ollu tosi pitkä matka -tuloksena video josta tuli henkilökohtaisempi ja ahdistavampi kuin olisin koskaan uskonut.

Aluksi mulla ei ollut mitään ideaa mistä lähteä liikkeelle,yksinkertaisesti ei MITÄÄN. Ajatukset poukkoili,en saanut mistään kiinni ja aloin vaipua paniikkiin kun muilla oli jo selvät sävelet lopputyön suhteen mutta mulla ei vielä edes aihetta jota alkaa työstämään.

Ystävien kanssa keskustelemisen jälkeen jotenkin päädyin tarkastelemaan median ja kuvan valtaa. Oon tosi visuaalinen ihminen joten halusin myös tehdä jotain visuaalista ja tanssi tuntu vaan niin omalta ja luonnolliselta,se on aina ollu mulle se itseilmaisun keino.

Aihe tarkentui lopulta.

Työssäni käsittelin sitä miten media ja muoti-ilmiöt sekä valtavirta vaikuttavat nuoren naisen -kuten minun- itsetuntoon,kuinka painostava voima se on ja miten se voi musertaa vahvimmankin.Miten suunnaton valta sillä meihin onkaan.Tämä on todella suuri ongelma länsimaisessa yhteiskunnassamme,mutta myös henkilökohtainen ja ahdistava aihe. 

Aluksi koreografian tekeminen oli haastavaa,sillä halusin että siitä tajuaisi helposti lopputyöni punaisen langan. Onneksi valitsimme miksaukseen sellaisia biisejä,joiden sanat kuvasivat todella hyvin ajatuksiani ja ideaani. En silti ollut kovin tyytyväinen aikaansaannokseeni ennen kuin aloitimme kuvaamisen. Olen niin onnellinen että valitsin muodoksi vielä videon,sillä osaavan kuvaustiimin avulla saimme tehtyä huikean tanssivideon jossa oli muutakin kuin minä ja minun koreografiani. Työ sai lisää sisältöä.

En voi vieläkään uskoa,että mulla on näin paljon aivan uskomattoman ihania ihmisiä ympärilläni,jotka ryhty auttamaan mua heti tän työn kanssa kun apua pyysin. Ilman näitä ihmisiä tätä lopputyötä ei olis olemassa. Kuvaamiseen meni kokonainen lauantai ja se oli vaan niin huikee päivä rakkaiden kanssa-unelma joka toteutu. Editoimiseen meni kaks iltapäivää (josta kiitos ihanalle ja osaavalle Heidille joka myös kuvasi ja otti still-kuvat).

Niin kuin jo sanoin,tää on ollu mulle pitkä matka,prosessi jonka varrella oon myös tajunnu paljon itsestäni,käynyt läpi voimakkaita tunteidenkirjoja,ollut stressaantunut,sekä prosessoinut omia ongelmiani.

Loppujen lopuksi tästä aamusta jäi hyvä ja jollain tavalla onnistunut fiilis. Kaiken kruunas se kun meille tarjottiin opettajienhuoneessa kahvit :D.Tää ilmiökurssi oli niin huikee kokemus,että oikeesti kaikki jotka harkitsee asiaa,niin ottakaa se kurssi jos teillä on mahdollisuus. Se on sen arvosta!

"Jokaisen ihmisen tulisi tehdä kerran elämässään vallankumous". Nyt ymmärrän ton lauseen vielä paremmin. Tää oli yks mun elämäni vallankumouksista,toivottavasti ei viimeinen. Päälimmäiseksi ajatukseksi jäi:"Ensivuonna uudestaan!"

Paras kuvaustiimi!!<3

P.S. Laitan lopputyön vielä tänne blogiinkin sitten kun saan tuon latauksen onnistumaan :)

P.P.S. Nyt kun ilmiökurssi on ohi,suunnitelmissa olisi aloittaa kirjoittaa tätä ihan tavallisena blogina,jos vain aika riittää ja yleensäkin muistan kirjoittaa ja tietysti kunhan tästä ei tule liian sekavaa :)

"Sometimes the best man for the job is a woman"

4.11.2013

Historian näkökulman tunnilla yksi koulumme abeista kävi puhumassa meille viimevuotisesta ilmiö-lopputyöstään. Aiheena oli naisen asema historiassa.
Luennossa pyöriteltiin sellaisia sanoja kuin "tasa-arvo" ja "propaganda", sekä "suffragetit" ja "arabikevät".

Puhuimme propagandasta: mitä se on,millaista se on ja kuinka paljon sillä on valtaa?
Nykyään näemme ympärillämme kokoajan propagandaa,mutta se ei ole niin ilmeistä. Sotien aikana sitä on käytetty todella näkyvästi esimerkiksi sotilaiden värväämiseen. Propagandalla on ollut valtaa saada kansa näkemään hallitsijansa ja vastustajat juuri siinä valossa kuin on haluttu.

Ennen Maailmansotia nykyisen Euroopan alueella ei tunnettu sanaa "tasa-arvo", naiset olivat miestensä omaisuutta ja kelpasivat vain kotitöihin ja lasten hoitamiseen. Mutta miesten lähdettyä sotimaan naisten arvo nousi, he saivat töitä,korvasivat miehet sodan ajaksi, mutta ennen kaikkea; naiset saivat "vapauksia".
Välivuosien eli ns. Hullujen vuosien koittaessa mikään ei ollut ennallaan; naiset kävivät miesten töissä,sotilaista tuli juoppoja ihmisraunioita, sodan jättämät arvet vahvoina mielessä. Natsien Saksassa naiset ajettiin työpaikoilta pois, mutta toisen Maailmansodan koittaessa heidät haluttiin takaisin töihin, nyt myös sotatoimiin esimerkiksi lääkintään. Neuvostoliitossa naisella oli myös mahdollisuus päästä sotilaaksi!

Suffragetit nousivat myös esille; 1900-luvun alun englantilaiset radikaalit naisasianaiset. He vaativat mm. yhtäläistä äänioikeutta ja järjestivät protesteja ynnä muita tuohon aikaan todella radikaaleja asioita tuodakseen maailmaan sukupuolien välistä tasa-arvoa.

Onneksi meitä naisia osataan arvostaa nykyään jo paljon paremmin!;)

Tässä vielä kevennyksenä muutamia mietteitä naisista:

Elämä ilman naista on kuin pizza ilman täytteitä. Menee juuri ja juuri ja heti huomaa jotain puuttuvan.
- S.P.Q.R.-

Heikompi sukupuoli on vahvempi kuin vahvempi sukupuoli, koska vahvempi sukupuoli on heikkona heikompaan sukupuoleen.
- (tuntematon)-

Kaunis nainen on paratiisi silmälle, helvetti sielulle ja kiirastuli kukkarolle. 

- Nicolas Chamford-

Miehellä on tahtonsa, mutta naisella keinonsa.
- (tuntematon)

Naisen on parempi olla kaunis kuin älykäs, sillä miehen on helpompi katsoa, kuin ajatella.
- (tuntematon)

Naisena olo on hirvittävän vaikea homma, koska se enimmäkseen on kanssakäymistä miesten kanssa.
- Joseph Conrad

Women are made to be loved, not to be understood.
- (tuntematon)

 

"Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä"

29.10.2013

Uskonnon ja kirkon valta on todella laaja käsite ja siksi uskonnon opettaja puhui meille lähinnä siitä, miten esivaltaan/valtiovaltaan pitäisi kristinuskon näkökulmasta suhtautua. Esivallalla tarkoitetaan poliittisen vallan käyttäjiä, kuten keisari,kuningas,tsaari,sotilaat,virkamiehet,parlamentti,eduskunta jne.

Uudessa testamentissa on muutamia kohtia, jotka kertovat esivaltaan suhtautumisesta:
"Antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu..."-Jeesus-
"...kenelle vero sille vero..." -Paavali-
"Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen.
Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin..." -Paavali-
"Esivalta ei kanna miekkaa turhaan. Se on Jumalan palvelija ja panee täytäntöön väärintekijälle kuuluvan rangaistuksen." -Paavali-
"Taipukaa Herran vuoksi kaiken maallisen järjestyksen alaisuuteen...näin tehkää vapaiden tavoin...pelätkää Jumalaa, kunnioittakaa keisaria." -Pietari-

Näistä sitaateista käy ilmi, että esivaltaa pidettiin Jumalan käyttämänä vallan välikappaleena. Mutta jos tämä esivalta esimerkiksi toimisi vastoin kristinuskon oppeja, tulisi silloin ihmisten kuunnella Jumalaa: "Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmistä" (-Apostolien teot-)  sillä kukaan ei ole Jumalan yläpuolella.

Ihmisten historiassa uskonnolla on aina ollut suuri rooli ja valta saada aikaan asioita,niin hyvässä kuin pahassakin mielessä. Uskontojen varjolla on tapettu miljoonia ihmisiä läpi historian,orjuutettu,kidutettukin. Mutta ilman uskontoja maailman kulttuurit eivät välttämättä olisi yhtä rikkaita ja mielenkiintoisia.
Uskonnot eivät ehkä elä enää suurinta valtakauttaan,mutta eivät ne silti ole hellittäneet otettaan meistä kokonaan...

Ida

"Jokaisen ihmisen tulisi tehdä kerran elämässään vallankumous"

Oon miettiny jo pitkään blogin perustamista,mutta kiireisenä lukiolaisena siihen ei oo tuntunu olevan koskaan aikaa. Nyt kuitenkin sain oikeen syyn alottaa tän blogin.

Tänään mulla alko ilmiö-kurssi joka kantaa tänä vuonna nimeä "Vallankumous". Ilmiö-kurssin tarkoituksena on yhdistellä ja hyödyntää eri oppiaineita ja lopuksi tehdään lopputyö. Tän blogin ideana on kerätä muistiin kurssin varrelta ajatuksia ja tietoa. Oon itseasiassa aika innoissani tästä jutusta ja ehkä mä viel keksin mistä sen lopputyön teen... :)

Ekalla tunnilla lähdettiin liikkeelle siitä,mitä valta on. Käsiteltiin valtaa yleisesti lähinnä nyt aluks filosofian näkökulmasta. F.Nietzsche on sanonut,että "Jokaisen ihmisen tulisi tehdä kerran elämässään vallankumous." Pohdittiin mitä tää 1800 -luvun lopulla vallankumousten kulta-aikana elänyt saksalainen filosofi tällä lausahduksellaan oikeen tarkoitti. Ehkä se ajatteli,että jokaisen pitäis tehdä sellainen sisäinen ja henkilökohtainen vallankumous? Että sillä valkankumouksella jokainen sais itselleen avoimen maailmankatsomuksen,tulis aidoksi ihmiseksi-omaks persoonakseen. Ehkä,mutta jokainen saa tulkita tän kyseisen lauseen omalla tavallaan. Mua kiehtoo toi ajatus sisäisestä-henkilökohtaisesta-vallankumouksesta :)

Meiltä kysyttiin,halutaanko me valtaa. Mun eka ajatus oli että ei,en mä haluu valtaa. Vallan haluamisesta tulee ekana mieleen ahneus ja itsekkyys-se kuinka liika valta vaan sokaisee ihmisen,kun me ollaan niin heikkoja. Sitten tajusin,että tottakai mä nyt haluun valtaa itseeni ja tietysti yhteiskunnan asioihin jotka koskee myös mua. Kuinka kauheeta oliskaan jos en sais päättää omasta elämästäni. Päädyin siis vastaamaan,että kohtuullinen valta yleensäkin sekä valta itseen olis tosi hyvä juttu...tää kysymys todellakin avas mun silmät:valtaa on kaikkialla ja melkeinpä jokainen käyttää sitä.

Vallalla on neljä muotoa:vaikutusvalta,joka tarkoittaa valtaa aikaansaada muutoksia ympäristössä,valta itseen (tätä Nietzche erityisesti painotti),joka tarkoittaa valtaa päättää omasta elämästään,struktuurinen valta joka on rakenteellista piilovaltaa,sekä väkivalta,joka voi olla henkistä ja fyysistä. Käytiin nyt ensin tarkemmin läpi vaikutusvaltaa. Se on vallan yleisin ja joissain tapauksissa näkyvin muoto. Vaikutusvaltaa on poliittista ja institutionaalista. Pohdittiin miten ja missä vaikutusvaltaa käytetään. Virallisesti demokraattisissa valtioissa poliittisen valtiollisen vaikutusvallan käytön pitäisi mennä niin,että valtaa käyttäisivät korkeimmasta alimpaan:Eduskunta,Hallitus,Presidentti(+virkamiehet) ja nämä kaikki valitsisivat valtion kansalaiset "Valta kuuluu kansalle"-tyyppisesti. Mutta onko asia nykyään esimerkiksi Suomessa näin? Ovatko kansalaiset tosiaan korkeimpia vallankäyttäjiä valtion asioissa tai yleensäkään missään? Nykypäivänä mediasta on tullut todella suuri vallankäyttäjä,jopa pelottavan suuri. Syrjäyttääkö se jo kansanvallankin? Ja jos ei vielä niin entä tulevaisuudessa? Pelottavinta median valta-asemassa on,että se käyttää paljon struktuurista valtaa esimerkiksi luomalla epäterveellisiä normeja. Mutta piilovallasta lisää myöhemmin :) Muita vaikutusvallan käyttäjiä ovat mm. Eu(+YK),suuryritykset/pankkilaitokset(=raha),instituutiot(esim. Kirkko) sekä yhteisöt/järjestöt.

Ohhoh taisin tosiaan vähän innostua-tuli aika pitkä teksti... :D
Mutta tässä oli nyt jotain alkuajatuksia,lisää tulossa mahdollisimman pian:)

Ida